Pikkujoulut

Joulukuu koitti ja joulu lähestyy. Kovin jouluiselta ei kyllä tunnu vaikka joulukoristeita jo kaupoissa näkyy ja joululaulut soi. Kaikesta huolimatta pitihän meidän suomalaisten kuitenkin viettää pikkujoulut niinkuin perinteikästä ennen joulua on tehdä. Paikaksi valittiin tietenkin Brown eyes. Ostettiin kaupasta koristeita ja naposteltavaa. Poltimme cd:lle suomalaista ja ulkomaalaista mielimusiikkiamme. Vietnamilaisten ja muiden vapaaehtoisten yllätykseksi meillä oli tarjolla myös snapseja Salmarista ja Lakkalikööristä sekä Fazerin sinistä, Salmiakkia ja Sisuja. Salmiakki ja sisut eivät saaneet kovin suurta suosiota, mutta snapsit kuitenkin maistuivat.
Lakkaliköörin maistelua Vietnamissa ensimmäistä kertaa elämässä. Kuvassa näkyy vieressäni Duong tyttö, joka on sairaanhoitajaopiskelija ja tulee Suomeen vaihtoon ensi keväänä.

Alaskalaiset eli siis hollantilaiset pojat ja kaverimme Duy. Alaska tuli tietenkin Hernan suusta, koska suomenkieli on nykyisin niin hakusessa. En tiedä miten Suomessa tammikuussa pärjää, kun ei enää osaa suomea puhua. Onneksi kuitenkin vietnami luistaa niin sujuvasti! :)

Jälleen saimme maistaa tuleen sytytettyä drinkkiä. Kuten kuvasta näkyy, maku on kerrassaan mainio.

Tulkit Thao, Nguyen, Nhi, Anh ja Linh... toivottavasti meni nimet ees sinnepäin! Nguyen on meidän tulkki, joskus myös Thao, Anh ja Linh on ollu auttamassa.

Tulkki Ton, joka tulee myös Suomeen ens keväänä.

Meidän kaverin Tuanin, jonka tekemiin koruihin ollaan rakastuttu, kaveri halusi ottaa kuvan alaskalaisen pojan kanssa. Ehkä hivenen hompsahtava kaveri oli kyseessä. Takana Brown eyesin ihastuttava Loc eli Lucky.

Keikistelyä yön hämärinä tunteina.

Ennen kaikkea hauskat juhlat oli!

Phu Quoc - Paratiisi

Palataampa ajassa hivenen taakse päin eli lomaan paratiisisaarella.

Näkymä lentokoneesta.

Moon resort -hotellin bungalow. Ulkoisesti hieno, mutta toimivuudesta ei ollut tietoa. Milloin oli sähköt poikki ja milloin ei tullut vettä... Parhaimmassa tapauksessa molemmat olivat poikki yhtäaikaa.

Bungalown kuistilta oli näkymä merelle.

Ensimmäisen illan kaunis auringonlasku.

Näkymät Mango Bay resortin rannasta.

Päästeltiin skootterilla ympäri saarta ja se oli kyllä huippua! Liikenne ei ollut ihan niin sekava kun täällä Huessa.

Turkoosi meri, vaalea hiekka... Autio ranta, jossa pysähdyttiin uimaan.

Jos joku vielä ihmettelee, että miten koirakuume voi kokoajan vain kasvaa. Tässä yksi pieni selitys...

Lounastaukopaikka.

Satama.

Maisemia satamassa.

Taiteilija kuvia.

Veneitä satamassa.

Idolini - syvien vesien kalastaja.

Tuleva syvien vesien kalastaja Herna.

Todellisuudessa kokeilin ihan vaan snorklausta. Näin kyllä kaloja, mutta en koittanut napata kiinni.

Maisemia snorklauspaikalta. Pysähdyimme kolmessa eri paikassa. Viimeinen osoittautui ikäväksi paikaksi, koska siellä oli pieniä meduusoja, jotka pistelivät ilkeästi.

Viimeisen illan auringonlasku, joka ei kyllä vedä vertoja ensimmäiselle illalle.

Aika käy vähiin...

Jatkoa blogille http://huihuihueeee.blogspot.com.

Tänään oli viimeinen työpäivä orpokodilla ja pidettiin sen kunniaksi juhlat. Vedettiin alkuun "pää, olkapää, peppu, polvet" jotta saatiin kaikki oikeaan tunnelmaan. Sen jälkeen leikittiin ja laulettiin tovi. Näytin koneelta diaesityksenä valokuvia orpokodilla lasten kanssa vietetystä ajasta. Niitä olikin jokunen, kun 10 työviikkoa on takana. Tunnelma oli haikea, mutta hauskaa oli. Erilaista on jättää lapset orpokodissa Vietnamissa, kuin lastenkodissa Suomessa... koska takaisin ei niin vain tulla.

Tuleva viikko tulee olemaan aikalailla jäähyväispainoitteinen, koska on aika jättää Hue taakse ja suunnata rinkka selässä uusiin seikkailuihin. Mutta aina on ensin lähdettävä, että voi tulla takaisin. :)